Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit aamma Transatlantic consensus-ip aserornera

Pisoq tamanna ajornartorsiutaagallartutut isigineqassanngilaq, kisianni allannguutinut itisnerusunut sukkatsisaataasutut: Europamiut suleqatigiinnerat nammineersinnaanermut, allanut tunniuteqqissinnaanngisaannut tunngasumik piumasaqaateqarfigineqartoq. Allaaserisami uani aserornerup taassuma qanoq ittuunera misissussallugu siunertaraarput. Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutip NATO inatsisitigut politikkikkullu sakkutut inissisimanera apeqquserpaa, imaluunniit ukiuni arlalinni Europamiut siuttuisata aamma præsident Trumpip akornanni isumaqatigiinnginnernik takutitsiinnarpa? Apeqqut tamanna akissallugu misissueqqissaarnermi inissisimaffiit sisamat ataqatigiissinneqartariaqarput: Kalaallit Nunaata inissisimanera immikkut ittoq qallunaallu isiginnittaasiat, NATO-p inatsisitigut inissisimanera peqatigiip saassussisinnaasup immikkuullarissumik inissisimaneranik akiuiniarnera, Europamiut diplomatiikkut sakkutuutullu akissutaat, kiisalu Canada-p, Italia-p Island-illu isiginnittaasiisa pingaarutaat, tassani Island 29. aggusti 2026-mi Europamiut Kattuffiannut ilaasortanngornissamut isumaqatiginninniarnerit nangeqqinnissaat pillugu inuiaat taasitinneqarnissaannut piareersarpoq. 

1. Kalaallit Nunaat transatlantisk-imik ajornartorsiutip annertuup qeqqani

1.1. Inatsisitigut inissisimaneq sui generis Københavnip, Bruxelles-ip Nuullu akornanni

Maannakkut ajornartorsiutaasup annertussusaa paasissallugu, Kalaallit Nunaata Danmarkimullu, taamalu Europamiut Kattuffiannut attaveqarnerata immikkuullarissusia eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq. 1721-miilli qallunaat nunasiaatigisimasaat, 1953-imi naalagaaffimmut inatsisigut ilanngunneqartoq, qeqertaq 1978-imi namminersornerullutik oqartussaanermut inatsit aqqutigalugu kunngiiffiup iluani imminut aqunnissamut inissisimaffeqalerpoq, 1979-imi atuutilersoq, inuiaat 73 procentiisa missaasa taasineratigut akuersissutigineqareersorlu. 2009-mi namminersornerulernermut inatsisip tamanna annertuumik siammarterpaa: Kalaallit Nunaat maanna ilinniartitaanermut, peqqinnissamut, akileraartarnermut, isumalluutinut, politiinut eqqartuussivinnullu akisussaaffeqalerpoq. Danmarkip pingaarnertut akisussaaffiit pigaat, tassa sakkutuut, nunanut allanut politikki, isumannaallisaaneq aningaasallu. Pingaarnertut, 2009-mi inatsisip kalaallit inuiattut, nunat tamalaat inatsisaat malillugit namminersulivinnissamut pisinnaatitaaffeqartutut pisortatigoortumik akuerivai, aamma siunissami tamakkiisumik namminersulivinnissamut periaasissat aalajangersarlugit.

1.1.1. EØF-imit aninermiit namminersulivinnissamut pisinnaatitaaffiup akuerineqarneranut

Kalaallit Nunaat Europamiut suleqatigiinnerata oqaluttuarisaanerani immikkuullarissumik inissisimavoq. Tassaavoq nuna siulleq Europamiut Aningaasaqarnikkut Suleqatigiiffiannit (EEC) anisoq. Danmarkip EEC-mut ilaasortanngornissaanut oktobari 1972-imi inuiaat taasitinneqarmata, kalaallit 70,8 procentii "naamik" taasipput, taamaalillutillu aalisarnermut politikkip ataatsimoorussap aningaasaqarnikkut soqutigisaannut naleqqutinngitsutut isigineqarneranut tatiginninnginnertik ersersillugu. 1973-imi København peqatigalugu EEC-mut ilanngutereerluni, Kalaallit Nunaat 1. februaari 1985-imi anivoq, 1982-imi inuiaat aappassaanik taasitinneqareernerisa kingorna. Pisoq tamanna, Brexit pitinnagu ukiut 40-t missaanni pisimasoq, inatsisitigut siusinnerusukkut pisimasutut immikkuullarissuuvoq: nunap imminut aqunnini tigummiinnarlugu, kattuffimmut qimagutitaminut immikkut ittumik attaveqarnini attattiinnarlugu, suleqatigiiffimmit aninera.

1.1.2. Kalaallit Nunaat nunatut imaanillu avammut nunatut (OCT)

Aninerminiilli, Kalaallit Nunaat nunatut avataanilu nunatut (OCT) inissisimavoq, Europamiut Kattuffiata ingerlanneqarnera pillugu isumaqatigiissummi immikkoortoq sisamaani (paragraf 198-miit 204-mut) aalajangersarneqarsimasoq. Kalaallit qallunaat pas-eqarneratigut europamiutut innuttaassuseqarput, kisianni EU-p inatsisai nunami atuutinngillat. Taamaattorli Europamiut Kattuffiat Nuuk peqatigalugu isumaqatigiissuteqarpoq, Rådip Kalaallit Nunaat pillugu aalajangiinera 2014/137/EU aamma aalisarnermut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut akuttunngitsumik nutarterneqartartoq aqqutigalugit. Piffissami 2014-imiit 2020-mut, europamiut ikiorsiissutaasa tamarmiusut 359,9 million euro-upput, pingaartumik Europamiut Ineriartortitsinermut Aningaasaateqarfiatigut ingerlanneqartut. Aammattaaq, Kalaallit Nunaat 1992-imiilli Bruxelles-imi aalajangersimasumik aallartitaqarpoq. Tamanna akuleriissillugu inissisimaneq, oqaluttuarisaanermit kingornutaaginnarnani, ajornartorsiutip maannakkut paasinissaanut pingaarnersaavoq: Kalaallit Nunaat Kattuffimmut ilaasortaanngilaq, kisianni Kattuffik nunami toqqaannartumik soqutigisaqarpoq inatsisitigullu periarfissaqarluni, taamaattumillu nunap allap ilanngutititsiniarnera suulluunniit europamiunut kinguneqartitsipput.

1.2. 2025-miilli Amerikamiut piumasaqaataasa sakkortusinerat

1.2.1. Piffissat pingasut qallunaat nunaanni pisortatigut aallakaatitsisarfiata suussusersisai

Danmarks Radio (DR) amerikamiut iliuusaannik immikkoortiterilluarsimavoq. Piffissat pingasut Donald Trump-ip november 2024-mi qinerneqaqqinneranut atatillugu avissaartippai: decembari 2024-p aamma mars 2025-p akornanni qajassuartumik saassussineq, qallunaat naalakkersuisuinut toqqaannartumik tatisineq, tullialu kalaallit inuiaqatigiivinut ilanngunniarneq. 22. decembari 2024-mili, Trump-ip Ken Howery Københavnimi aallartitatut toqqarpaa. 6. januaari 2025-mi, Københavnip Kalaallit Nunaannik tunniussiumanngippat "Danmark qaffasissumik akileraaruseriaraluarlugu" sioorasaarivoq. 11. januaari 2025, Donald Trump Jr. Nuummukartoq nammineerluni angalavoq, ilaasalu MAGA-nasaaqqat agguaallugit inunnillu nipittorsaammik toqqaannartumik oqaluffiginiarsaralugit. Decembari 2025-mi, Jeff Landry-p Kalaallit Nunaannut aallartitatut toqqarneqarnera, Københavnimit illuinnaasiortutut naleqqutinngitsutullu taaneqartoq, amerikamiut aallartitaata aggersarneqarneranik kinguneqarpoq qallunaallu nunanut allanut ministerianit Lars Løkke Rasmussenimit pisortatigoortumik naammagittaalliuuteqarnermik, Landry-p oqaasii "akuersaarneqarsinnaanngilluinnartutut" taallugit.

1.2.2. Januaari 2026-mi annerpaamik inissisimaffik aamma Davos-imi eqqissisimaarneq

Pisoq aalajangiisoq 3. januaari 2026-mi aallartippoq, ullup tulliani amerikamiut Venezuela-mut akuliunnerisa Nicolás Maduro-mik qimagutitsinermik kinguneqartup kingorna. Air Force One-mit Donald Trump tusagassiortunut oqarpoq: "Kalaallit Nunaat atorfissaqartipparput. Inuiaat isumannaatsuunissaannut apeqqutaavoq," ilanngullugulu "Europamiut Kattuffiata piginissaa pisariaqartippaa." 7. januaari 2026-mi, sakkutuut atorlugit nunamik ilanngussinissani erseqqissumik itigartinngilaa, toqqaannartumillu oqarluni: "Nunat tamalaat inatsisaat atorfissaqartinngilara." Ulluni tulliuttuni, Det Hvide Hus 10 %-imik eqqussinermut akitsuuteqarnissamik nalunaaruteqarpoq, 1. februaari 2026-miit europamiut nunanut arfineq-pingasunut Kalaallit Nunaannut sakkutuunik aallartitsisimasunut atuuttussamik (Danmark, Norge, Sverige, Frankrig, Tyskland, Tuluit Nunaat, Holland, Finland), København tunniutiinngippat 1. juunimiit 25 %-imut qaffanneqartussamik. Norgemiut premierministeriannut Jonas Gahr Støre-mut nalunaarummi, Trump-ip nunarsuarmi siuttunut tamanut ingerlateqqeqqusaani, amerikamiut præsidentiata "Kalaallit Nunaannik tamakkiisumik aqutsinissamik" piumasaqaatini uteqqippaa. 21. januaari 2026-mi, Davos-imi World Economic Forum-imi, Trump pisortatigoortumik allanngorpoq: sakkutuunik atuinissani akitsuusiinissanilu taamaatippai, kisianni Danmark peqatigalugu siunissami isumaqatigiissutissap qanoq ittuunissaa suli nalorninartuutillugu. Reuters aamma New York Times naapertorlugit, tunuarsimaarneq tamanna toqqaannartumik nammineq ilaasaminut aamma europamiut sakkutuulersornerisigut, aningaasaqarnikkut politikkikkullu akerliunerisa, amerikamiut naalakkersuisuisa siumut naatsorsuutigisimanngisaasa, kinguneraat.

1.3. Qallunaat isiginnittaasiat, diplomatiikkut aalajangiusimanninnerup aamma issittumi sakkutuulersornerup akornanni

Qallunaat periaasiat immikkut maluginiarneqartariaqarpoq. Jean-Jaurès Fonden naapertorlugu Sorsunnersuup Aappaata kingorna kunngiiffiup diplomatiikkut ajornartorsiutiginerpaasaani, premierminister Mette Frederiksenip namminersorneq pillugu tunngaviusumik isumaqatigiinnginneq aamma Nuup ajornartorsiutip aqunneqarneranut peqataatinneqarnissaanut malunnartumik iliuuseqarneq ataqatigiississinnaasimavai. 5. januaari 2026-mi, mianersoqqussuteqarpoq amerikamiut NATO-mut ilaasortamut saassussinerat "kattuffiup taassuma naggataarneranik, taamalu Sorsunnersuup Aappaata kingorna isumannaallisaaneq pilersinneqarsimasup naggataarneranik" isumaqassasoq. 13. januaari, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen, Mette Frederiksenip saniani oqarpoq: "Maani maannakkullu USA-p Danmarkillu akornanni toqqaasussaagutta, Danmark toqqassavarput." Kalaallit Nunaat aammattaaq nunanit allanit politikkikkut aningaasalersuisarneq inerteqqutinngortinniarlugu inatsisiliornermik aallartitsivoq, tamannalu toqqaannartumik amerikamiut akuliunnerannut akerliuvoq.

Diplomatiikkut aalajangiusimanninneq tamanna sakkutuulersornermik sukkasuumik ilaqarpoq. Decembari 2024-mili, Københavnip issittumi sakkutuut najuunnerisa nukittorsarneqarnerat nalunaarutigaa, tamatumani nakkutilliisut, drone-t ungasissumut angalasartut aamma mittarfiit F-35-inik tigooraasinnaasut nutarterneqarnerat ilanngullugit. Suli qaqutigoornerusumik, qallunaat sakkutuut paasiniaaviisa (FE), ukiumoortumik nalunaarumminni decembari 2025-mi, aamma oqaluttuarisaanerminni siullermeersumik, USA "pissutsitut ajortutut" kunngiiffimmut navianartorsiortitsisutut naliliinerminni taavaat, erseqqissarlugu Washington "aningaasaqarnikkut teknologikkullu pissaaneqarnini sakkutut atukkaluttuinnaraa, aamma suleqatiminut peqatiminullu." Taamatut taasineq, NATO-p pilersitseqataasup paasiniaavianit, Kattuffiup illersuisuanut, eqqarsartaatsikkut aserornermik annertoorujussuarmik kinguneqarpoq.

2. NATO sanngiillisoq: Kattuffik amerikamiut siumut naatsorsuutigineqarsinnaannginnerannit misilinneqartoq

2.1. Artikel 5 aamma peqataasup saassussisartup paasiuminaassusia

2.1.1. Periaatsip sovjet-imit navianartorsiortitsinermut illersuutissatut sananeqarsimasup naammannginnera

Atlantikup Avannarpasissuani Isumaqatigiissummi Artikel 5, illuatungeriit arlaannut sakkulersorluni saassussineq tamarmik saassunneqarnerattut isigineqartussaasoq, 1949-miilli Kattuffiup tunngaviivaa. Taamaattorli, soorlu Club des Juristes-ip eqqortumik erseqqissaraa, Washingtonimi Isumaqatigiissut "ersarissumik ilaasortat akornanni akerleriinnerit aaqqiviginissaannut sananeqarsimanngilaq, kisianni Europamiut nunanut Sovjet-imit navianartorsiortitaanerannut USA-p illersuinissaa neqeroorutigalugu." Taamaalilluni isuma siusinnerusukkut eqqarsaatigineqarsinnaanngitsoq, peqatigiiffiup sakkutuutigoortumik aningaasatigullu tapersersortaata ilaasortamut allamut saassussineranik periaatsip aaqqissuussaanerani naapertuutinngitsoqarnera ammarpaa. Danmarkip Artikel 5-imik atuinera, de facto, nunat arlallit USA-mut sorsulernissaannik kinguneqassagaluarpoq, tamannalu, soorlu Mette Frederiksenip uppernarsaraa, Kattuffiup naggataarneranik isumaqassaaq. Taamaattumik NATO aaqqissuussinermi inissisimavoq, suleqatigiinnermini aaqqissuussaq aserornagu atorneqarsinnaanani.

2.1.2. Generalsekretær Mark Rutte-p oqimaaqatigiissitsiniarnera

Akerleriinneq tamanna NATO-p generalsekretæriata, Mark Rutte-p, mianersorluinnarneranik nassuiaataavoq. Sapaatit akunnerini arlalinni nipangeriarluni, Davos-imi pisortatigoortumik saqqummerpoq, amerikamiut præsidentiannut qujanarniarpaluttumik oqalulluni. Rutte-p Trump-imut SMS-ia, kingulliup inuit attaveqaqatigiittarfiani Truth Social-imi saqqummiussaa, ima aallartittoq "Asasara Donald, ullumi Syriami angusatit tupaallannarput", inissisimaneranut uppernarsaarutaavoq. Estelle Hoorickx-ip, Bruxelles-imi Sakkutuunut Ilisimatusarfimmi ilisimatusartup misissueqqissaarneratut, "ilaasortat akornanni isumaqatigiinnginnerit NATO-mut pitsaasuunngillat, qunusiarinninnissamut isiginnittaasianik aseroriartortitsimmata." 21. januaari 2026-mi, Trump nalunaaruteqarpoq Rutte peqatigalugu Kalaallit Nunaat pillugu "siunissami isumaqatigiissutissap sinaakkutissaa" "sanasimallugu," taassumalu piumasaqaatai ullumikkumut piaaraluneerluni erseqqinngillat. Isumaqatigiissut paasissutissanut, Kalaallit Nunaanni nunaminertat mikisut amerikamiut aqutaannut, US Army-p sakkutooqarfiinik inissaqartitsinissamut atorneqarsinnaasutut allanngortinneqarsinnaaneranik, tulliuppoq. Kattuffik, pisortatigoortumik apeqquserneqarnani, pisumit matumannga ataavartumik sanngiillilluni anivoq.

2.2. Transatlantisk-imik isumannaallisaanermut qularnaveeqquutip aaqqissuussaanikkut nungukkiartornera

Kalaallit Nunaata saniatigut, Donald Trump-ip piffissap aappassaanik atuunnerata NATO-p iluani akerleriinnerit siornatigut takuneqarsimanngitsumut qaffappai. Ilisimatusarnermi atuagassiap Eurasia-p maluginiarneratut, amerikamiut præsidentiata isornartorsiuisumik isiginnittaasia aningaasatigut tapiissutit oqimaaqatigiinnginnerannik naammagittaalliutaaginnanngilaq, kisianni kattuffiup tamarmiusup tunngaviusumik apeqquserneqarneralugu. Januaari 2026-mi amerikamiut nammineerlutik Venezuela-mi iliuuseqarnerat, kiisalu februaari 2026-mi Iran-imut saassussineq, europamiut ilaasortat isumasioqqaarnagit aamma FN-ip sinaakkutaata avataatigut ingerlanneqarput. NATO illersoqatigiiffiuppat, "sooqqami ilaasortat nunat tamalaat inatsisaannik sumiginnaasumik iliuuseqarnermi USA tapersersussavaat?" allaaserisami aperivoq. Artikel 5, misissueqqissaarnerup taassuma maluginiarpaa, assersuutitut atorsinnaassusiatigullu sanngiilliartorpoq, "suleqatigiinnermut piffissami aalajangersimasumi soqutigisanullu tunngasumut inissaqartitsilluni." Siunissami Kattuffik taamaalilluni "europamiuunerusinnaavoq amerikamiullu isumannaallisaanermut qularnaveeqqutaannut pinngitsuugaqannginnerulluni." Ineriartorneq tamanna, siunissami pisinnaasutut takorloornartuunani, kisianni pisutut uppernarsarneqarsimasutut, Trump-ip piffissap aappassaanik atuunnerani transatlantisk-imik kingornussatut malunnarnerpaavoq.

2.3. Operation Arctic Endurance europamiut suleqatigiinnerannut uppernarsaatitut

Amerikamiut sakkortusaanerannut, europamiut nunat qulingiluat, 14. januaari 2026 aallarnerfigalugu, sungiusarnermut Operation Arctic Endurance-mut Danmarkimit ataqatigiissarneqartumut sakkutuunik Kalaallit Nunaannut aallartitsinissartik nalunaarutigaat. Frankrig sakkutuunik 15-inik neriorsuivoq, Tyskland 13-inik, Norge marlunnik, Sverige officerinik arlalinnik, Tuluit Nunaat officerimik ataatsimik, Holland ataatsimik, Finland ataqatigiissaarisunik officerinik marlunnik, Estlandilu sakkutuunik qassiuneri taanngisaminik. Amerlassusaat assersuutaaginnaraluartut, iliuutsip politikkikkut isumaa annertuuvoq: tassaavoq europamiut nunat sakkutuutigoortumik ataatsimoorlutik suleqatigiinnerannut uppernarsaat siulleq, USA-p tigorusutaanut nunamut, Washington-imut erseqqissarlugu ataasiakkaarluni iliuuseqarneq ataatsimoorluni akerlilersorneqassasoq. Emmanuel Macronip "Danmarkimut tamakkiisumik suleqatigiinnini" oqaatigaa, "europamiut namminersornerat ataqqillugu" eqqaallugu, aamma erseqqissarlugu peqatigiit nunataannut saassussineq sunaluunniit "siornatigut takuneqarsimanngitsunik kinguneqassasoq." Soorlu Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasalip Mikaa Blugeon-Meredip Public Sénat-imut nassuiaraa, europamiut sakkutuuinik aallartitsineq Trump-ip naalakkersuisuisa "nikassaallunilu kanngusaariniarnerannik" unitsitsisinnaavoq. 22. januaari 2026-mi, europamiut siuttuisa immikkut ittumik ataatsimeersuarneranni suleqatigiinneq tamanna akuerineqarpoq, 28. januaarimi qallunaat kalaallillu naalakkersuisuisa siulittaasuisa Paris-imi Emmanuel Macron-imit tiguneqarnerannik malitseqarluni, kiisalu 6. februaarimi Nuuk-mi franskit konsulatiata piginnaaneqarnerusup ammarneqarneranik.

3. Transatlantisk-imik isumaqatigiinnerup aserornera: Aaqqissuussaanikkut isumaqatigiinnginnerup ammasumik takutinneqarnera

3.1. Europamiut siuttuisa Trump-imut inissisimaffiat

3.1.1. 6. januaari 2026-mi ataatsimoorluni nalunaarut

Ajornartorsiut europamiut politikkikkut ataasioqatigiinnerannik qaqutigoortumik takutitsivoq. 6. januaari 2026-mi, siuttut arfineq-marluk (Emmanuel Macron, Friedrich Merz, Giorgia Meloni, Donald Tusk, Pedro Sánchez, Keir Starmer aamma Mette Frederiksen) ataatsimoorlutik nalunaarummik saqqummiussipput, "namminersorneq, nunap iluitsoqqussusia aamma killeqarfiit innarlerneqarsinnaannginnerat" erseqqissarlugit, oqarlutillu "Kalaallit Nunaat inuinut atavoq. Danmarkip Kalaallillu Nunaata, taakkulu kisimik, Danmarkimut Kalaallillu Nunaannut tunngasut aalajangigassarivaat." Nunat avannarliit nunanut allanut ministeriisa ullormi tassani oqaatsit taakkuqqissaaq atorlugit ataatsimoorlutik nalunaarut saqqummiuppaat. Oqaatsitigut ataasioqatigiinneq tamanna, sakkukillisaanermut pingaaruteqarsimagaluartoq, iliuusissat eqqarsaatigalugit isumaqatigiinnginnernik isertuissutaasinnaanngilaq: nunat ilaasa, soorlu Frankrigip Tysklandillu, sakkutuulersorneq salliutippaat, allat, soorlu Italiap, isumaqatigiissitsiniarneq ujartorpaat, tamannalu periusissatigut isumaqatigiinnginnernik takutitsivoq.

3.1.2. Italia-mut tunngasoq: Meloni-p nalorninartuunerata naggataarnera

Giorgia Meloni-p ingerlariaasia europamiut Trump-imut isumaqatigiinnerisa suuneranik erseqqilluinnartumik takutitsivoq. Italiap premierministeria, europamiut siuttuinnaatut Donald Trump-ip januaari 2025-mi ivertinneqarnerani najuuttoq, nunat tamalaat tusagassiorfiinit "Europap Trump whisperer"-iatut sivisuumik taaneqartarpoq. 19. januaari 2026-mi, Seoul-imit, isumaqatigiissitsiniartutut inissippoq, isumaqarluni "Kalaallit Nunaata isumannaatsuunissaanut tapertaasunut akitsuutit qaffasinnerusut atorneqarnissaat, uanga isinni, kukkuneruvoq, isumalu tamanna isumaqatiginngilara." 20. januaarimi, amerikamiut Kalaallit Nunaannut sioorasaarutaat "akuersaarneqarsinnaanngitsutut" taavai, ilanngullugulu "ikunngutigiinneq ataqqinninnermik piumasaqaateqarpoq." Apriili 2026-mi, aserorneq tamanut ammasumik pivoq: Trump Corriere della Sera-mut oqarpoq "sivisuumik" Meloni oqaloqatigisimannagu, ilanngullugulu "tupaallatsitaasimalluni" europamiutut peqatigisatut qaninnerpaatut isigisaminut. Lorenzo Castellani-p, Romami LUISS universitetimi professorip misissueqqissaarneratut, Meloni, inuit isumaasa oqimaassusiat ataani aamma eqqartuussiveqarnermut inuiaat taasitinneqarneranni ajorsareerluni, isornartorsiuisumik ingerlalernermut "imminut inissitseqqippoq," "naak suleqatigiiffiit pioreersut sinaakkutaasa iluanniiginnaraluarluni." Konservativ-it amerikamiunut tapersersuisut siulersuisuisa ineriartornerat tamanna, transatlantisk-imik isumaqatigiinnerup aserornera isummakkut toqqaanermit pinngitsoq takutippaa, kisianni europamiut politikkikkut tamarmik aaqqissuussaanikkut piumasaqaataannit pisuusoq.

3.2. Canada europamiut ajornartorsiutaannut tarrarsuutitut

Canada-p inissisimanera Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutip paasinissaanut transatlantisk-imik qaammaqqutitut pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Januaari 2025-miilli, Donald Trump tamanut ammasumik arlaleriarlunilu Canada-p "naalagaaffiit 51-iat" ngornissaanik kissaateqarnini oqaatigaa, Justin Trudeau "Guvernør Trudeau"-mik taallugu, aamma siunissami Golden Dome-p raket-inut illersuutissaata illersuinissaa Canada-p namminersorneranik tunniussinermut toqqaannartumik atatillugu. Mark Carney-p, mars 2025-miilli premierministeriusup akiuunnera maluginiagassaqqippoq. Oqalugiaammini siullermili erseqqissaavoq: "Qaquguluunniit, qanorluunniit iliorluta, USA-mut ilaanngisaannassaagut. Amerika Canada-nngilaq." Trump Oval Office-mi 6. maaji 2025-mi saallugu, oqaatsinik ilisarnaataalersunik anitsivoq: "Soorlu illuutinik tuniniaanermik ilisimasat, sumiiffiit ilaat tuniniagaaneq ajorput. Taakkua ilaat ataaseq issiavigarput, Buckingham Palace, nammineq pulaarsimasat, allaavoq." Davos-imi januaari 2026-mi, Carney maluginiarneqartumik oqalugiarpoq nunat tamalaat malittarisassani tunngaveqartumik aaqqissuussinerata naggataarnera pillugu, pissaaneqartullu akunnattumik ittut suleqatigiinnissaannik kaammattuuteqarluni. Apriili 2025-mi inatsisartunut qinersinermi ajugaamera, tullialu apriili 2026-mi inatsisartuni amerlanerussuteqalernera illuatungiliuttunit arlalinnit tapersersorneqalerluni, geopolitikkikkut inissitseqqinnermik takutitsivoq. Ottawa-København-Bruxelles akornanni qiterisaq Trump-ip piumasaqaataanut akerliusoq, piffissap aalajangersimasup iluani aserornerunngilaq, kisianni kippasissumi politikkikkut nunat inissisimanerata nutaap saqqummerneraa, tassani pissaaneqartut akunnattumik ittut amerikamiut naalakkersuinerisa avataatigut, imaluunniit akerlianik ataqatigiissarlutik.

3.3. Island aamma 29. aggusti 2026-mi inuiaat taasitinneqarnerat: Geopolitikkikkut kalerriut

3.3.1. Pissutsit peqqutigalugit pilersaarutip sukkatsisinneqarnera

Islandimi pisoq qularnanngitsumik inissitseqqinnerup ingerlasup takussutissartaasa ersarinnerpaartaraat. 6. mars 2026-mi, naalakkersuisoqatigiit qiterlerit-saamerliit premierminister Kristrún Frostadóttir-imit siulersorneqartut pisortatigoortumik aalajangiuppaat 29. aggusti 2026 Europamiut Kattuffiannut ilaasortanngornissamut isumaqatiginninniarnerit nangeqqinnissaat pillugu inuiaat taasitinneqarfissaattut. Island siullermik juuli 2009-mi, aningaasaqarnikkut ajornartorsiornerup kingorna qinnuteqaateqarpoq. Isumaqatiginninniarnerit, 2010-mi aallartittut, 2013-imi qiterlerit-talerperliit naalakkersuisuinit Sigmundur Davíð Gunnlaugsson-imit siulersorneqartunit unitsinneqarput, pingaartumik aalisarnermut politikkip ataatsimoorussap isumaqatigiinngissutigineqarnera peqqutigalugu. 2024-mi sioqqutsisumik qinersinerup kingorna naalakkersuisoqatigiit kingusinnerpaamik 2027-mi inuiaat taasitinneqarnissaannik neriorsuuteqarsimapput. Kisiannili, soorlu Politico Europe-p saqqummiussaa kingornalu premierministerip nammineq Warszawa-mit uppernarsaraa, pilersaarut siuartinneqarujussuarpoq "geopolitikkikkut qulaatiinnarnera," pingaartumik amerikamiut akitsuutinik qaffaanerat aamma Kalaallit Nunaannut sioorasaarinerit peqqutigalugit. Islandimiunut apeqqutissiissutigineqartoq piuminaatsuussaaq: "Islandip Europamiut Kattuffiannut ilaasortanngornissaanut isumaqatiginninniarnerit nanginneqassappat?". Allineqarnermut kommissær Marta Kos-ip nalunaarut tamanna ilassivaa, erseqqissarlugu "allineqarnermut oqallinneq allanngoriartorpoq. Isumannaallisaanermut, atassuteqarnermut aamma sunniuteqarfiit unammilleqatigiittut silarsuaanni iliuuseqarsinnaanerup attatiinnarnissaanut annertusiartortumik tunngavoq."

3.3.2. Island ilaasortat 28-ssattut periarfissatut

Qinersisartunik misissuinerit nutaanerpaat, Gallup-imit upernaakkut 2026-mi ingerlanneqartut, assigiiaangajannermik takutitsipput, qinersisartut 44 %-imiit 52 %-ianut isumaqatiginninniarnerit nangeqqinnissaannut isumaqataallutik, 30 %-imiit 48 %-ianut akerliullutik, aamma 16 % qanoq isumaqarnertik nalullugu. Islandimiut nunanut allanut ministeriat Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir aammattaaq oqarpoq, islandimiut isumaqatiginninniarnerit nanginneqarnissaannut isumaqataappata, taakku ukiup affaannarli ingerlanerani naammassineqarsinnaasut, tassami europamiut inatsisaasa annerpaartai Islandip Europamiut Aningaasaqarnikkut Suleqatigiiffiannut (EØS) aamma Schengen-imut ilaasortaaneratigut atuutereermata. Island taamaalilluni, Montenegro-mit, naak qinnuteqartutut siuarsimagaluartoq, siulliulluni Kattuffimmi ilaasortanngorsinnaavoq 28-nngorluni. Siunissami tamatuma isumaa akuersissutigineqarnerup aningaasaqarnikkut kingunerisassaasa avataannut annertoorujussuarmik siammarsimavoq. Transatlantisk-imik attaveqarnerup oqaluttuarisaanikkut isumaanik mumitsineruvoq. Atlantikup Avannarliup isumannaallisaanikkut aaqqissuussinerani inuiaat qitiulluinnartut, 1951-imiilli Keflavík-imi amerikamiut sakkutooqarfiutaannik angisuunik inissaqartitsisut, maanna siunissartik europamiut sinaakkutaasa iluanni takorloorpaat, amerikamiut illersuinerat tutsuiginartutut isigineqarunnaarmat. Soorlu NordiskPost-ip maluginiaraa, Reykjavik-ip Kattuffimmut ilanngunnera "Atlantikup Avannarliani periusissatigut oqimaaqatigiissinneq allanngortissavaa" aamma avannarliit Bruxelles-imi najuunnerat patajaallisarneqassaaq, Sverige, Danmark, Finland aamma Island politikkiinnik ataatsimoortumi sunniuteqarnerusumik ataqatigiissitsinissaannut periarfissillugit.

4. Ajornartorsiutinit tunngaviusumut: Europamiut suleqatigiiffiannut namminersortumut

4.1. Ursula von der Leyen-ip europamiut namminersornissaannut oqalugiaataa

Ursula von der Leyen-ip 20. januaari 2026-mi Davos-imi World Economic Forum-imi oqalugiaataa, ullumikkumut, europamiut akissutaannut politikkikkut katersuinertut eqqarsaatigilluagaanerpaatut inissisimavoq. Kommissionip siulittaasuata allannguutit ingerlasut "aaqqissuussaanikkut allannguutitut" aamma "akkornutaagallartuunngitsutut" taavai, oqarluni "silarsuarmi aaqqissuussaanermut uternissamik neriuut periarfissaajunnaartoq." "Europamiut namminersornissaannut" isuma saqqummiuppaa, "politikkikkut toqqakkatut innani kisianni pisariaqartutut." Kalaallit Nunaata "namminersornera aamma iluitsoqqussusia" "isumaqatiginninniutigineqarsinnaanngitsutut" taaneqarput, amerikamiut akitsuutaat "kukkunertut" taaneqarlutik. Peqatigitillugu issittumi isumannaallisaanermut europamiut periusissaata pilersinneqarnissaa nalunaarutigaa tunngavinnik sisamanik toqqammavilik: Kalaallit Nunaannik Danmarkimillu qanimut suleqateqarneq, kalaallit aningaasaqarnerannut aningaasaliinerit amerlanerusut, USA peqatigalugu isumannaallisaanikkut suleqatigiinneq aamma europamiut sikusiutaannik atortunillu pingaaruteqartunik allanik ineriartortitsineq. Aammattaaq eqqaavaa europamiut sakkutuulersornermut immikkoortortaat 2030 nallertinnagu 800 milliarder euro-nik aningaasaliinernik angusaqartariaqartoq. Akuliunneq tamanna isummani allanngorneruvoq: siullermeersumik Kommissionip europamiut isumannaallisaanerat amerikamiut illersuinerannit allaanerusumi aaqqissuussami nassuiassallugu isumagivaa, illuinnaasiortumik aseruinikkunngitsoq kisianni periusissatigut inissitseqqinnikkut.

4.2. Niuernikkut akiniineq aamma europamiut piumasaqarlutik diplomatiiata siusinnerusukkut pisimasoa

Financial Times naapertorlugu, Europamiut Kattuffiat januaari 2026-mi 93 milliarder euro-nik niuernikkut akiniinissamut piareersarpoq, amerikamiut akitsuutaat piviusumik atuutsinneqalissagaluarpata. Siunnerfiit ilagaat, nunalerinermut nioqqutissat saniatigut, periusissatigut pingaaruteqartut soorlu teknologit digital-iusut, republikanerit qinersivini tatisineq annertusarniarlugu. Akissuteqarsinnaaneq tamanna, Ursula von der Leyen-imit "aalajangersimasoq, ataasioqatigiit aamma naleqquttoq" taaneqartoq, allannguut annertuuvoq. Takutippaa Kattuffik, 2023-miilli pinngitsaaliinermut akerliulluni sakkuminik atortulersugaasoq, maanna inatsisitigut politikkikkullu sakkussaqalersoq aningaasaqarnikkut saassussinermut akissuteqarnissamut, allaat suleqatigisamit sivisuumik pisoq. Assersuutitut, qallunaat soraarnerussutisiaqartitsiviit arlallit, ilaatigut AkademikerPension, amerikamiut naalagaaffiata lån-iinik januaari 2026-mi tunisipput, 86 millioner euro-t missaannik nalilinnik, europamiut peqatigiiffiisa pappiaqqanik nalilinnik pigisaasa ilaannaasumik amerikamiuujunnaarnerannik kalerriullutik.

4.3. Føderal-iusumik akissuteqarnissamut: PromethEUs-ip isiginnittaasia

4.3.1. Naalakkersuisut akornanni ataqatigiissarnerup aaqqissuussaanikkut naammannginnera

Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutip, imminut piumaffiginani atuarusuttumut, nunat akornanni periutsip suli nunanut allanut aamma isumannaallisaanermut politikkimik ataatsimoorussamik aqutsisup killeqarnera takutippaa. Europamiut siuttui nipimik ataasiingajammik oqalukkaluartut, piffissat assigiinngitsut, aqqutit aamma annertussutsit assigiinngitsut atorlugit taamaaliorput. 6. januaarimi ataatsimoorluni nalunaarut, sungiusarneq Arctic Endurance, Kommissionip niuernikkut akissutaa, islandimiut imaluunniit canadamit siulittaasup isiginnittaasii assigiiaartumik takussutissaapput, soorunami ataqatigiissakkat, kisianni politikkikkut qitiusumik aqutsivimmut ataatsimut ilanngunneqarsimanngitsut. Kattuffimmut aallartitap ataatsip, inatsisitigut pisinnaatitaalluni amerikamiut præsidentiannik oqaloqateqarsinnaasup, amigaataanera, europamiut de facto Mark Rutte-mut, hollændereq suleqatigiiffiup USA-mit tapersersorneqartup aqqani oqaluttoq, ajornartorsiutip toqqaannartumik aqunneqarneranik tunniussisariaqarnerannik pinngitsaaliivoq. Paasiuminaatsoq tamanna, Europap USA-mik oqaloqateqarsinnaanera taamaallaat kattuffik taakkunannga aqunneqartoq aqqutigalugu, PromethEUs-ip europamiut pissaaneqavinnissaannut pingaarnertut aporfittut nassuiaataanut takussutissaavoq erseqqinnerpaaq.

4.3.2. Illersoqatigiinnerup ataatsimoorussap piumasaqaataamera

NATO-p Artikel 5-ianut apeqqut, siusinnerusukkut eqqaaneqartoq, europamiut isumaqatigiissutaanni aappaqarpoq. Europamiut Kattuffiat pillugu Isumaqatigiissummi Artikel 42.7 imminnut ikiuunnissamik aalajangersagaqarpoq, ilaasortap nunataanut sakkulersorluni saassussinermi atuuttussamik. Aalajangersagaq tamanna inatsisitigut erseqqinnginneruvoq aamma NATO-p Artikel 5-ianit atuutsinneqarsinnaanera sanngiinnerulluni. Kisianni Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutip politikkikkut uppernarsaat akerlilerneqarsinnaanngitsoq nukittorsarneqarnissaanut tunniuppaa. Føderalist-it isiginnittaasiattut, eqqartorneqanngilaq europamiut sakkutuuinik ex nihilo (nutaamik) pilersitsinissaq, kisianni Kattuffiup inatsisitigut sinaakkutinik, naalakkersuisoqatigiinnik aamma suliffissuaqarnikkut piginnaasanik pilersorneqarnissaa, Artikel 42.7-ip qularnaveeqqutitut tatiginartutut, NATO-mut pituttorsimanngitsutut inissisimasinnaaneranik periarfissiisumik. Von der Leyen-ip illersornissamut aningaasaliissutit (800 milliarder euro-t), europamiut sikusiutaannik pilersitsineq aamma issittumut periusissap aalajangersimasup atuutsinneqalernissaa pillugit nalunaarutai, tassunga tunngapput. Kisianni taakku føderal-iusumik aaqqissuussamut ataqatigiissumut ilanngunneqartariaqarput, taamaanngippat nunat piginnaasaasa assigiinngitsumik ineriartortinneqarsimasut sanileriissinneqarnerattut inissisimassapput.

4.3.3. Nunanut allanut politikkimut ilumut ataasioqatigiittumut

Naggataatigut, ajornartorsiutip Kattuffiup avataani iliuuseqarnerata aaqqissuussaaneranik isumaliuteqaaqqinnissamut periarfissippaa. Nunanut allanut politikki pillugu Rådimi isumaqatigiittussaaneq malittarisassaq, ilaasortap ataatsip, soorlu Ungarip, isummamik ataatsimoorussamik akuersinissamik itigartitsisinnaanera, maanna periusissatigut ajoqutaalersimavoq. Pissutsini aalajangersimasuni amerlanerussuteqarluarnerup aalajangiisalernera, Amerlanerussuteqarluartut taasinissaannut Ikinngutaasut Tysklandimit, Frankrigimit, Italiamit, Spaniamit Hollandimillu siulersorneqartut innersuussutaat, europamiut tutsuiginartuunissaannut piumasaqaataavoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Taamatuttaaq, Kattuffiup Nunanut Allanut Isumannaallisaanermullu Politikkimut Pigaartuata inissisimaffia, maannakkut Kaja Kallas-imit ingerlanneqartoq, Nunanut allanut ministereqarfivimmut føderal-iusumut ikaarsaariartornissamut annertuumik nukittorsarneqaruni iluaqutaassaaq. Islandip ilanngunnissaanut periarfissaq, Canada-mik periusissatigut suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnera, aamma namminersortumik issittumut periusissap patajaallisarneqarnera, tassaapput suliassat, naammassineqassagunik, Europamik politikkikkut ataqatigiissumik nipimigut sakkumigullu piumasaqaateqartut.

5. Naggasiut

Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutip NATO aserorngilaa. Aammattaaq annilaanngatigineqartoq ilanngussineq pilersinngilaa. Suliarisimasaa, uteqqinneqarsinnaanngitsoq, tassaavoq transatlantisk-imik isumaqatigiinnerup suussusia eqqortoq takutimmagu: oqaluttuarisaanikkut isumaqatigiissut, tassani tunngaviit marluk aappaa, amerikamiut pissaaneqarnerat, aaqqissuussinermut nammineq pilersissimasaminut qularnaveeqqutitut iliuuseqartarnera unissimammat. Aallaqqasiutimi apeqqut, suleqatigiiffik inatsisitigut navianartorsiortinneqarnersoq imaluunniit ajornartorsiut isumaqatigiinngissummik suli qaqinneqarsimanngitsumik takutitsinerinnarnersoq, dialektisk-imik akissummik piumasaqarpoq. Inatsisitigut, Artikel 5 atuutsinneqanngilaq aamma Kattuffik aserornagu atuutsinneqarsinnaanani. Taamaattumik, NATO pisortatigoortumik apeqquserneqanngilaq. Kisianni politikkikkut periusissatigullu, ajornartorsiut isummami aserornermik pilersitsivoq: Europa imminut illersugaasutut isigisinnaajunnaarpoq. Maannamiit nammineq nunataminut aamma tunngavinnut taassuminnga pilersitsisunut illersuisutut imminut isigisariaqarpoq.

Tassani ikaarsaariarnermimi, illersorneqarnermit tigusamit illersuinermut isumagisami, europamiut suliniutaata siunissaa aalajangerneqassaaq. Islandimi 29. aggusti 2026-mi inuiaat taasitinneqarnerat, Mark Carney-p canadamit isiginnittaasia, Giorgia Meloni-p ingerlaartumik inissitseqqinniarnera, qallunaat aalajangiusimanninnerat, europamiut nunat qulingiluat sakkutuutigoortumik suleqatigiinnerat aamma Ursula von der Leyen-imit saqqummiunneqartoq "europamiut namminersornissaannik" isuma immikkoortuunngillat. Tassaapput inissitseqqinnerup ersiutai ataqatigiissut, taassumalu inernera europamiut føderalist-it ilisimaarinnilernermik patajaatsumik aaqqissuussaanikkut aaqqissuussinermut allanngortitsisinnaanerannik apeqqutaassaaq. Kalaallit Nunaanni ajornartorsiut, taamaalilluni, aatsaat qaangerneqavissaaq Europa nunanit allanit unammilligassanut akissuteqarunnaarluni aamma nammineq aallaavigaluni, aaqqissuussinermik piviusunngortikkusutaminik siunnersuuteqalerpat. Tamanna, PromethEUs-imut, tassaavoq ilumut unammilligassaq: issittumi ajornartorsiut piffissap tunngaviusup qaffasinnerpaaffianut, annertussusiatigut 1951-imi ECSC-p pilersinneqarneranut sanilliunneqarsinnaasumut, inissinnissaa. Taamaallaat taava, transatlantisk-imik isumaqatigiinnerup aserornera annaasatut isigineqarnani, kisianni aniguinertut isigineqarsinnaavoq.